_

Moi kaikki!

Toki täällä.

Ikkunassa!

_

Olen valtavan innoissani tästä joulusta. Aattoonkin on enää neljä tassullista (16 päivää) aikaa! 

Haluaisinkin jakaa teille minun joulutarinani. 

Joulutarina sisältää ehkä vähän tonttuja ja salaisuuksia. Käperry siis peiton alle lämpimän kaakaon kera ja nauti matkasta.

***

On joulukuun ensimmäinen päivä. Kaikkialla on jo lunta, ja uusia valtavia lumihiutaileita leijailee taivaalta hiljalleen. Kaikkialla on puhtaan valkoista ja metsämökin ikkunasta näkyvä metsä suorastaan kimaltelee auringon hiljaa noustessa puiden takaa. 

Toki ponnahtaa ylös sängystään ja huudahtaa “Joulukuu! Se on täällä!”. Toki viilettää olohuoneen poikki suoraa varastohuoneelle. Varaston hyllyt notkuvat eri juhlien tavaroita, ja päällimmäisenä esillä ovatkin vielä halloweenin jäljiltä kurpitsalyhdyt ja oranssit kynttilät. Syksyn juhlien takaa löytyy kuitenkin laatikko, jossa lukee isoilla kirjaimilla JOULU. Toki nostaa tuon suuren laatikon esiin varaston hyllyltä ja raahaa sen perässään olohuoneeseen. 

Laatikko on painava, eikä Toki jaksa sitä yksin oikein nostaa. Laatikosta putoileekin jo olohuoneen ja varaston välille joulukuusen koristeita, koristenauhaa sekä pahaa aavistamaton tonttukoriste, joka keikahtaa laidan yli laatikon päästessä olohuoneen matolle. Toki kipittää kiireen vilkkaa katsomaan, ettei tontulle vain käynyt mitään. Tonttu on Koelle kaikista tärkein koriste, eikä joulu tuntuisi oikealta ilman sitä. Toki ei ihan tiedä miksi, mutta joka vuosi, tuo tonttu istuu takan reunalla valvomassa joulutoimien toteutumista, ja tuo joulumieltä kaikille talossa majaileville.

Toki kaivaa pienet portaat takan vierustalle, ja nostaa tontun omalle paikalleen istumaan. Nyt se on virallista, nyt joulu voi alkaa. 

_

Toki jättää koristelaatikon ja siitä putoilleet koristeet niille sijoilleen, ja kiirehtii keittiöön. Toki kaivaa määrätietoisesti keittiön kaapeista esille pussin jauhoja, sylillisen erilaisia mausteita, paketillisen voita, ja valtavasti erimuotoisia piparimuotteja. Leipominen on yksi Tokin lempi jouluaskareista, ja piparien paistamisen tuoksu parhaita asioita joulussa. 

Yksi piparitaikinaan tarvittavista ainesosista kuitenkin puuttuu. Kananmunakenno on aivan tyhjä! Pettyneenä Toki laskee esille saamansa kulhon keittiön tasolle, ja istahtaa mietteliäänä keittiön lattialle. 

Keittiön ikkunasta Tokin silmään pistää puiden lomasta nousevan auringon kirkas säde. Ulkona on kaunis pakkassää, ja lähimpään kauppaan vain lyhyt matka. Tiet ovat lumiset, ja matka lähes kokonaan alamäkeä. Toki kurkistaa ikkunasta, ja nyökkää sitten määrätietoisesti. 

_

Toki tassuttelee eteiseen, kaivelee laatikosta lämpimän pipon ja tassuihin sopivat töppöset.

Ulos päästessään Toki nappaa oven vierestä perässä vedettäväksi pulkan, jonka naru on yön aikana jäätynyt mutkalle. Pihatien päässä Toki loikkaa pulkan kyytiin, ja lähtee hiljalleen laskemaan lumista tietä kyläkauppaa kohti. 

Metsän puolella maailman menoa ihmettelevä peura kääntyy katsomaan nyppylän takaa suhahtavaa oranssia otusta pörröisine korvineen. Hahmo kiitää tiellä pulkkansa kanssa nopeasti ohi, ja pian on taas aivan hiljaista. Vain pakkanen rapisee ja puut humisevat hiljaista keskusteluaan. 

Hiljaisuutta ei kuitenkaan kestä pitkään. Mutkan takaa alkaa pian kuulua vaimea puuskutus. Puuskutuksen suunnasta ilmestyvät sitten näkyviin kirkkaan oranssit korvatupsut, ja hetkisen kuluttua tiukasti keskittyvän näköinen kotaeläin. Tokin suu on hieman mutrussa, olihan pulkka melko painava perässä vedettävä näin pienelle tassuttelijaille. 

_

Tokin iloksi tielle astelee häntä selvästi pitkäjalkaisempi peura, joka tarjoutuu avustamaan Tokia kotimatkalla. Toki istuu takaisin pulkan kyytiin onnellisena. Nyt hänellä on kaikki tarvittava piparien leipomista varten valmiina. Ihan pian on joulu. Lämmin ja pörröinen joulu. 

Mökin pihassa Toki antaa peuralle kiitokseksi matkaeväitä, ja nostaa pulkan oven vierustalle. Sisälle päästyään Toki varistaa pipon päästään ja töppöset tassuistaan eteiseen, päästämättä silmiään kertaakaan irti kananmunista joita juuri oli onnistunut hakemaan. Keittiöön päästessään Toki havahtuu huomaamaan, että pöydälle nostettu voi on kadonnut. Piparimuottejakaan ei näy missään.

_

Toki laskee huolestuneena kananmunat keittiön pöydälle, ja kipittää takaisin eteiseen. Eteisen lattialta pipo ja töppöset ovat kadonneet, ja eteisen lipaston laatikot ovat siististi kiinni. Olohuoneesta hohkaava lämpö viestii, että myös takkaan on sytytetty tuli. Toki hiipii olohuoneeseen ja kurkistaa. 

Olohuoneessa takassa on lämmittävä tuli, ja sen reunustalle on kauniisti aseteltu joulukoristeet ja joulusukat. Huoneesta paikkansa ovat löytäneet myös enkelikello ja jouluiset kynttilänjalat. Takan edessä istuu tuttu hahmo lukemassa kirjaa. 

“Huomenta Toki, kävitkö ulkona?” hahmo kysyy. 

“Huomenta Koe, kävin. Meillä ei ollut aineita piparitaikinaan.” vastaa Toki astuen samalla peremmälle olohuoneeseen. “Sinäkö ehdit koristella? Entä töppöset eteisestä, mihin ne menivät? Ja entä voi!”
“Tainnut tonttu hoitaa tehtävänsä ja siistiä paikkoja.” Toteaa Koe rauhallisena ja vinkkaa silmää.

“Niin tietenkin…” vastaa Toki hieman epäileväisenä. “Taisin jättää paikat hieman mullinmallin. Innostuin niin kovasti ja halusin tehdä kaiken kerralla.”

Koe hymyilee pörröiselle ystävälleen ja vastaa “Ei se mitään. Tässä on vielä monta päivää aikaa jouluun. Otetaan yksi asia kerrallaan, niin joulu tulee kyllä ajallaan.” Toki nyökkää kuin olisi juuri löytänyt aamuisen innostuksensa uudelleen. 

“Sinulla taisi olla niitä piparitaikinanaineita? Eiköhän tehdä taikina valmiiksi, niin pääsemme viikonloppuna leipomaan.” 

“Mennään!” vastaa Toki nopeasti. 

_

Koen mennessä edeltä keittiöön, Toki huikkaa vielä tontulle takan reunuksella. “Kiitos avusta. Tästä on tulossa hyvä joulu!” 

Toki kääntyy ja viipottaa keittiöön ystävänsä perässä.

Takan reunuksella tonttu pudistaa huvittuneena päätään kuin sanoakseen, että joulu taitaa jo olla täällä. Joulu on lämmin tunne syvällä sisimmässä. Sitä eivät tee koristeet eivätkä pienet jouluihmeet. Sen tekevät ystävät ja rakkaat ihmiset meidän ympärillämme. 

_

Rauhallista joulun odotusta.